keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Humala, hätä, viha ja antabus

Käsi paketissa. Niin että mitäs vittua taas.

Maanantai aamu kello 8.30 olen työharjottelupaikassa johon käyn vain kertomassa että opettajani sanoi sen olevan liian pieni. Poistun sieltä, hyppään bussiin ja menen leppävaaraan. Hetkeäkään miettimättä olen kaupassa kassalla kello 9.00 kädessä kaksi olutta. Niinkun aina "vaan kaks". Jäikö se siihen? Ei. Pitkin päivää join, join ja join. Häivyin leppävaarasta. Menin sinne minne aina. Kolmen jälkeen olen käynyt huutamassa järkkäreille. Pyysin myös apua. Koska 2 promillen humalassa hätäni oli aito. Jouduin putkaan. Putkassa otin yhteen seinän kanssa ja voitte arvata kumpi voitti.

Putkasta jorviin. Siellä odottelin lääkäriä. Näin lääkärin mutta minun olisi pitänyt jäädä labrat ottamaan. Jäinkö? No en. Häivyin jorvista, hyppäsin bussiin ja menin kivenlahteen. Siellä ostin lisää kaljaa ja näin erään ystävän jolle hain pullon valdemaria. Juotiin vähän aikaa, kunnes häivyin taas. Sinne minne aina. Kävin huutamassa TAAS järkkäreille, mutta tälläkertaa poistuin paikalta itse.

Istuessani maassa juna-asemalla pari ystävääni löysi minut. He halusivat saattaa minut junaan. Meinasin hypätä junan alle. Joku sivullinen soitti poliisin. Poliisi sanoi näin: "sä oot vaan keskenkasvunen kakara joka haluu pelkästään huomiota." Kyllä, espoon poliisi on aina yhtä mukava mua kohtaan. Sitten taas mentiin, lanssilla jorviin. Siellä olin sitte 6 tuntia lepositeissä, kunnes pääsin kotiin.

Semmonen seikkailu. Palatakseni ensimmäiseen lauseeseen, aamulla rannettani särki. Menin terveyskeskukseen. Ranteeni on murtunut siitä seinän hakkaamisesta.

Hyvä minä.

Alotin tänään taas antabuksen. Olen liian vihainen itselleni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti