Vappuaattona 30.4. nojailin espoontorilla kaiteeseen, kun muut olivat kaupassa. Katselin kuinka ihmiset kulkevat ohi yhdellä on lava kaljaa, toisella viinapullo. Vois sitä turhautumisen määrää kun puoli suomea ryyppää, mutta minä en. Tahtoisin kyllä, ajatukset kulkeutuvat kokoajan alkoon, mutta en mene sinne. Olen vittuuntunut ja turhautunut. Paskaa.
Käydessäni läpi tätä suunnatonta vitutusta, minulle tultiin sanomaan jotain sellaista joka sai minut vihaiseksi, erittäin vihaiseksi. Keskustelu meni näin:
"Sipe, oot kuulemma taas kiukutellu jotain"
"Ai kui?"
"No jotain tiuskit tolle toiselle järkkärille"
"Joo, hermot vähän kireellä ja sit tekään ette vastaa ku halusin vaan tietää monelta tää menee kiinni"
"Sulla ei oo minkäännäkösiä käytöstapoja, tekis varmaan hyvää sullekki opetella niitä"
Tämän jälkeen olen huudellut kovaan ääneen sitä kuinka minua vituttaa ja kaikki vois haistaa paskan. ELi ei siis mikään paras vappuaatto. Ilta oli kuitenkin ihan kiva, oltiin selvinpäin espoossa ja onnistuin jopa nauramaan paljon.
Vappuna 1.5. vitutukset oli jo kadonneet ja aurinkokin paistoi. Vietettiin koko päivä ulkona, laskettiin liukumäkeä, keinuttiin ja käytiin bussiajelulla ihan vaan ajankuluttamisen vuoksi. Mun ystävät on ehkä parasta seuraa ikinä<3
Ihan hauska vappu ja selvisin siitä selvinpäin. :) Ja 107. päivää mennään jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti