maanantai 13. toukokuuta 2013

Oloja

AARGH!

Hienoinen aloitus mielestäni. Heh. Kuvaa tätä olotilaa. Mä olen niin turhautunut tähän elämään. Paha olo palaa aina takaisin vaikka kuinka taistelisi sitä vastaan. Ahdistus.

Kaikki tämä paska johtunee siitä että mulla ei ole edelleenkään suuntaa. Mun pitäis saada tehtyä konkreettinen suunnitelma ja toteuttaa se, mutta musta tuntuu että tää ei nyt ihan oikeesti toimi. Mä en jaksa esittää toistuvasti samoja kysymyksiä ja mun pää rupee lyömään niin tyhjää että vähän huolestuttaa.

Mä en enää puhu. Mä oon lukossa koska mulla ei ole ihmistä jolle mä puhuisin. Ja koska puhuminen ei suju niin kirjoittaminenkin on hankalaa. Jos mä en kohta pääse irti näistä oloista niin musta tulee taas ärsyttävä ja tälläkertaa paljon paljon ärsyttävämpi kun ennen ja kokemuksesta tiedän että sitä ei jaksa sitten enää kattella kukaan.

Mä olen siinä paikassa että pitäis olla vahva. Koska jos mä en nyt ole vahva niin multa katoaa viimesetkin ystävät ja se on ainut asia mitä mä pelkään ja nyt mä pelkään ihan tosi tosi paljon.

Kokemuksia?

PS. Huomenna neljä selvää kuukautta tasan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti